Mahdollistava johtaja tekee näkyväksi uutta luovia vaihtoehtoja ja muuttaa uskomuksiamme potentiaalistamme

Julkaisun päivämäärä21.07.2017

Johtaminen on läsnäoloa sekä tietoisuutta tästä hetkestä yllätyksineen ja muutoksineen. Kesälomalla huomaan hakeutuvani kirjoittamaan rantasaunan pukuhuoneeseen, jonka ikkunasta näkyy Saimaan aalloilla pehmeästi keinuva laituri ja järven matalat aallot, joihin auringonvalo taittuu. Korviini kantautuu etäinen moottoriveneen puksutus sekä tuulen vaimea havina puiden lehvistössä. Kirjoittava mieleni on selkeä ja määrätietoinen, sormeni jokainen lyönti näppäimistöllä on suoraviivainen, sujuvasti pisteestä A pisteeseen B etenevä. Vai onko? Havaitsen sivusilmälläni laituriin omassa ylhäisyydessään lipuvan kuikan. Tämän elegantin kauniin ja ylvään linnun saapuminen laituriin tekee vaikutuksen kerta toisensa jälkeen. Mukana on myös aina yllätysmomentti. Taitavana  kokosukeltajana kuikan sukellus pisteestä A pisteeseen B on harvoin sama, vaan täynnä kiehtovia variaatioita, joiden seuraaminen vetää puoleensa kuin magneetti.

Niin luonnossa kuin työelämässä ja johtamisessa tulee jatkuvia yllätyksiä ja keskeytyksiä. Mahdollistava johtaminen ei lukittaudu yhteen tiettyyn vaihtoehtoon, näkökulman tai ratkaisuun A->B, vaan antaa yllätysten (kuikan) tulla ja on utelias, millaisia erilaisia vaihtoehto-B:n variaatioita voikaan olla. Mahdollistava johtaja antaa keskeytysten tulla ja sen, ettei tiedä sekä sen, että tilanteet muuttuvat jatkuvasti.  Olemme tottuneet ajattelemaan maailmaa lineaarisesti, mutta digitaalinen transformaatio muuttaa maailmaa eksponentiaalisesti. Vaikka kuinka puristat ja hallitset, ei synny hyvää ja parasta, vaan pakotettua ja väkinäistä. Tällöin tärkeämpää onkin poistaa omassa ajattelussa esteitä mahdollistavalta ajattelulta eli altistua sattumille, arvostaa niitä sekä antautua sille, mitä ei tiedä, ei tunne tai sille, mitä epäröi ja pelkää. Kysymällä esimerkiksi Jack Canfieldin tapaan, mitä mahdollisuuksia tässä tilanteessa on, pääsee jumittavista ja lukitsevista tilanteista uusin ratkaisuin eteenpäin.

Novetoksen Tapio Aaltonen kirjoittaa tuoreessa blogissaan johtamisen 11 ydinroolista. Haastattelin häntä Mahdollistaja-kirjaan siitä, mitä tapahtuu, kun jokin asia mahdollistuu. Mahdollistavaksi johtajaksi kasvetaan paljolti samoin, kuin Tapion tyypittelemästi ajatusjohtajaksi eli yksilöltä se edellyttää perehtyneisyyttä ja asennetta, organisaatiolta taas rohkeaa ja näkemyksellistä johtajuutta. Ajatusjohtajat (Thought Leaders) ovat suunnannäyttäjiä. Applen ajatusjohtajuudella kännykän voi suunnitella käyttäjien ja designin ehdoilla. Tesla näyttää mallia ekologisuuden ja luksuksen yhdistämisestä. Vincit’n  menestystarina pohjautuu sisäiseen motivaatioon ja rentoon toimintakulttuuriin ja Muutoksentekijät rakentavat mahdollistavaa hallintoa valtion toimintakulttuurissa.

Mahdollistava johtaja toimii jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä luoden samanaikaisesti uusia mahdollisuuksia ja poistaen esteitä siltä,  että toisissa vielä iduilla olevan potentiaali pääsee esiin ja kukoistaa. Johtaessaan hän tunnistaa ja tietoisesti muuttaa uskomuksiaan, sisäistä puhettaan, mielikuviaan ja ajattelumallejaan sekä tekee koko ajan näkyväksi sellaista potentiaalia, jolla ei vielä ole selkeää ilmenemismuotoa. Mahdollistavaa johtajaa innostaa itsessään ja muissa Goethen sanat ”miten voit auttaa jotakuta toista, että hänessä mahdollistuu se, mikä on tarkoitettu, mikä on hänen kutsumuksensa, todellinen intohimonsa.” Mahdollistava johtaja auttaa parhaimmillaan kasvamaan ihmisyyteen, aitoon itseen. Hän pystyy asettumaan toisten asemaan, haluaa aidosti ymmärtää keskustelukumppaneitaan ja pystyy käsittämään ihmisten toiminnan taustalla vaikuttavia motiiveja.

Luonnossa muutokset ovat jatkuvia. Äsken paistoi aurinko ja nyt jo sataa. Kuikka uiskenteli jonnekin sateensuojaan, mutta mitä tekevät laiturille pyrähtäneet västäräkit. Jököttävät kuin patsaat, liikkumattomina ja antavat sateen tulla. Eivät hakeudu suojaan, vaan ovat neljän linnun porukassa laiturilla, kaksi laiturinnokassa ja kaksi laiturin penkillä. Eivät näytä itkevän sitä, miten sade muutti niiden suunnitelmat (eivät ainakaan näy itkevän, mutta sateessahan ei voi tätä täysin tietää), vaan ovat vain, pystypäin. Kun tilanteet muuttuvat yksi hyvä ratkaisu on olla tekemättä mitään, pysähtyä tietoisesti, todeta tilanne ja tehdä ratkaisu, että tässä ollaan eikä nyt muuten liikuta tuumaakaan, ennen kuin ehditään tovi tuumailla. Ei hötkyillä, ollaan vaan. Ja kun oikea hetki tulee, eli juuri nyt, västäräkit lensivät pois. Niin laituri on taas autio, jollaisena se oli, kun aloitin tämän tekstin naputtelun täällä saunamökillä. Laituri on kuin kirjoittamaton lehti, tyhjä taulu odottaen, mitä on tuleman seuraavaksi. Ihana rauha vihdoin, ajattelin. Mutta mitä pidemmälle minuutit kuluvat, kurkistaudun katsomaan, eikö näkyisi kuikkaa tai västäräkkejä tai en panisi pahakseni vaikka rantakivelle pötkähtäisi muhkea norppa. Että edes jotakin! Eikö mitään?

Mahdollistavassa johtamisessa kollektiivinen älykkyys ja viisaus korostuvat. Kollektiivisen älykkyyden myötä eteneminen suoraviivaisesti A->B saakin uusia ilmentymiä eli yhden B:n sijaan avautuukin useampia vaihtoehtoja, jotka tuntuvat toinen toisiaan luovemmilta ja arvokkaimmilta. Tärkeintä ei ole se, mitä tietoja ryhmän jäsenillä on vaan se, millä tavalla he pystyvät kohtaamaan toisensa. Yhdessä on luontevampaa rohkeasti altistua jatkuvalle muutokselle, löytää luovia näkökulmia ja uudistua yhdessä, etsiä yhdessä luovat ratkaisut suunnanmuutoksiin. Tai olla tekemättä mitään sopivan hetken verran silloin, kun juuri se on oikea ratkaisu. Tekemättä mitään palauttaa uskon löytää oikea suunta sekä vääjäämättömän luottamuksen siihen, että oikea hetki ja ratkaisut tulevat ilman pakottamista tai väkinäisyyttä. Tekeminen yhdessä varmistaa sen, että kollektiiviset pohdinnat tuottavat laadukkaammat ja kestävimmät ratkaisut sekä yhdessä tekemisen onnistumisen.

Mahdollistava johtaja on resilientti eli pystyy palautumaan ennalleen toimintakykyiseksi lamaantumatta ennakoimattomaan häiriöön. Eikä vain ennalleen, vaan uudistamaan ajatteluaan ja toimintatapaansa, jolloin lopputulos on usein lähtötilannetta parempi. Ajatuksena on, ettei vain yritetä selviytyä kohdalle sattuneista pulmista tai haasteista, vaan mietitään järjestelmällisesti ja monelta eri kantilta, miten ongelmat voidaan nähdä uhkien sijaan kehittymisen mahdollisuuksina ja uusina toimintatapoina.

Lisa Kay Solomon tyypittelee neljä tärkeintä johtajuusroolia navigoimaan eksponentiaalisesti muuttuvassa maailmassa. Nämä roolit ovat futuristi, innovaattori, teknologisti ja humanitaristi. Nämä neljä roolia kytkeytyvät holistisesti toinen toisiinsa ja vahvistuvat yhdessä aktivoimaan oppimista, mielikuvitusta ja luovuutta. Näitä rooleja harjoittamalla johtajat voivat parantaan osaamistaan kompleksisessa maailmassa. Kyse ei ole vain parantuneesta ennakointiosaamisesta, vaan proaktiivisten valintojen tekemisestä kohti positiivisempaa ja tuottavampaa tulevaisuutta yrityksille, yhteisöille tai laajemmin yhteiskunnalle.

Futuristi-johtaja osaa kääntää yllätykset tietoiseksi ennakoinniksi. Hän osaa kuvitella uusia mahdollisuuksia rohkeasti ja optimistisesti. Futuristi osaa yhdistellä luontevasti tiedosssa olevia asioita sekä vielä ei-tietämisen piiriin liittyviä seikkoja. Monet johtajat ja orgnisaatiot käyttävät erilaisia numeerisia ennusteita ja ennakointia. Näiden pulmana kuitenkin on, että ne pohjautuvat tämänhetken muuttujiin ja olemassaoleviin trendeihin. Tulevaisuutta tarkastellaan usein lineaarisena, historian ja aiemmin koettujen muutosten valossa. Lähitulevaisuudessa esimerkiksi teknologinen muutos on mittava, joten ennusteet jäävät puutteellisiksi. Futuristi-johtajajien tulee tottua asettumaan ei-tietoisuusteen ja kysymään kysymyksiä sellaisista lähtökohdista, joista käsin niihin ei ole vielä tunnettuja vastauksia, sekä näkemään ja muodostamaan vaihtoehtoisia mahdollisuuksia. Heidän tulee olla uteliaita tulevasta sekä yhdistää strategista ennakointia, vaihtoehtoisia tulevaisuustulkintoja ja muotoiluajattelua traditionaaliseen liketoiminnan suunnitteluun.

Innovaatori-johtajat löytävät uusia ideoita luovan ideoinnin ja kokeilujen pohjalta. Nykypäivänä loistavat ideat voivat syntyä yksittäisestä tviitistä tai yllättävästä asiakaskohtaamisesta. Ne voidaan tuottaa toimiviksi prototyypeiksi alle 24 tunnissa. Tuotteet kyllä saadaan markkinoille, mutta usein asiakkaan todellisessa ymmärtämisessä on puutteita, jotta uusia tuotteita tai palveluita osattaisiin suunnitella vastaamaan asiakaiden odotuksia tai tarpeita.

Innovaattorit ymmärtävät, että heidän pitää aina ajatella asiakasta. Vuorovaikutustaidot, havainnointi, kysyminen, visuaalinen ajattelu ja tarinankerrontataidot korostuvat. Innovaattoreille on tyypillistä toiminnan nopeus ja tehokuus sekä kasvun mindset sekä halu jatkuvasti oppia uutta. Voimakastahtoiset innovaattorit toistavat näitä toimintatapoja uudestaan ja uudestaan avatessaan vielä sumean peitteessä olevia mahdollisuuksia.

Teknologisten innovaatioiden lisääntyessä alati nopeammin, johtajan tulee ymmärtää teknologian vaikutukset hänen alansa liiketoimintaan sekä laajemmin toimintaympäristöönsä. Paras tapa ymmärtää teknologista muutosta on omakohtaisen kokemuksen kautta oppimalla koodaamaan, rakentamalla robotiikkaa tai kokeilemalla oudommiltakin tuntuvia teknologisia sovelluksia ja palveuita. Teknologi-johtajat eivät vain rajaudu t&k-näkökulmaan, vaan tarttuvat myös teknologian tuomiin eettisiin, moraalisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin, koska esineiden internet,  robotiikka, lisätty todellisuus, virtuaalitodellisuus ja 3D-tulostus tulevat muuttamaan olemassaolevia säädöksiä, hallintoa ja yhteiskunnallisia normeja.

Humanitaristinen johtaja tavoittelee hyväntekemistä integroituna osana yritystoiminnan yhteiskunnallista missiota. Tällaisia yrityksiä innostaa ympäristölähtölähtökohdat, läpinäkyvyys ja avoimuus. Myös positiivinen työkulttuuri ja arvostavat työntekemisen taidot korostuvat. Tällaiset työpaikat inspiroivat työntekijöitään potentiaalinsa mahdollisimman täyteen käyttönottoon. Uudet teknologiat voivat synnyttää uusia liiketoimintamuotoja ja kasvumahdollisuuksia sekä luottamusta siihen, että mikä tahansa on mahdollista.

Uusia mahdollisuuksia voi tietoisesti synnyttää ja oppia toimimaan mahdollistavasti uskomuksiaan, sisäistä puhettaan, mielikuviaan ja ajattelumallejaan muuttamalla. Oletko sinä mahdollistava johtaja?  Toimitko työssäsi futuristisesti uudistuvana, innostuneesti innovoiden, uutta teknologiaa hyödyntäen ja siitä oppien sekä toimien humaanisti suuntaviivoinasi luottamus, avoimuus ja yhdessätekeminen? Teetkö näkyväksi uutta luovia vaihtoehtoja sekä muutatko uskomuksiamme potentiaalistamme, mukaan lukien myös omasi?

Merja Niemi, CEO, Mahdollistamo oy, merja(at)mahdollistamo.fi